Day 1 & 2 in Hawaii

Aloha!
Lauantaina aamulla lähti Oklahoma Citystä lento kohti San Franciscoon, jossa vaihdoin konetta kohti Honolulua. Lento matka kesti noin 9 tuntia ja matkat meni tosi hyvin. :)

Honolulun lentokentälle saavuttua odotettiin muita vaihtareita ja lähdettiin sitten ryhmänä bussilla hotellille. Hotelli on aivan ihanalla paikalla ihan Waikiki rannan lähettyvillä. Eipä oikeestaan mitään erityistä tehty sinä päivänä muutakun syötiin päivällinen hotellilla ja illalla oli kokoontuminen, jossa käytiin läpi tulevan viikon ohjelmaa, sääntöjä ja muuta... Yhteensä meitä vaihtareita on tällä matkalla n. 48.

Huoneen jaan saksalaisen Paulan ja tanskalaisen Annen kanssa. :)

Sunnuntaina aamulla herättiin aikasin aamupalalle ja aamupäivällä suunnattiin rannalle. Meidät jaettiin kahteen ryhmään, joista toinen meni ensimmäiseksi veneajelulle ja toinen ryhmä surffaus tunnille. Itse menin ensimmäisenä veneajelulle ja se oli niiin kivaa. Aurinko paistoi ja siellä sun täällä nähtiin valaita!! Sen jälkeen alkoi surffaus tunti ja se on ehkä tähän mennessä yks parhaimpia juttuja mitä oon täällä tehnyt. Ensimmäisenä kuivaharjoiteltiin maassa surffilaudan kanssa oikeata tekniikkaa miten pitää nousta sen laudan päälle ja aika nopeesti harjoittelun jälkeen suunnattiikin aaltoihin. Kuvia mulla ei oo vielä surffauksesta, mutta ehkä saan niitä tänne blogin puolelle myöhemmin. :)

Illalla mentiin kaikki syömään pizzaa ja sen jälkeen meillä oli muutama tunti vapaa-aikaa ja hotellilla piti olla takaisin klo 22. :)

- Rexu

2 days until Hawaii

Jee! Oon super innoissani tulevasta matkasta enkä malta odottaa lauantaita. Matkalle menen siis järjestöni kautta, joten tulen viettämään viikon muiden ulkomaalaisten ja suomalaisten vaihto-oppilaiden kanssa, jotka ovat myös vaihto-oppilaina Yhdysvalloissa. En tiedä hotellin internet-yhteydestä, mutta toivottavasti siellä olisi niin pystyn päivittämään tänne kuulumisia. Jos ei niin sitten kun palaan kotiin.

No kuitenkin uusivuosi on alkanut tosi kivasti ja niin on alkanut myös toinen lukukauteni koulussa. Lukkari on aika sama mitä oli viime lukukautenakin, mutta Amerikan historia jäi pois (Ihanaa!) ja tilalle tuli softball. Softball on vähän niinkuin amerikkalainen baseball, mutta pallo vähän isompi, kenttä pienempi ja pallo heitetään lyöjälle eri tavalla. Oon tosi innoissani siitä vaikka aika usein oonkin ihan pihalla, että mitäs nyt pitää tehdä, mutta eiköhän se siitä selkeydy. :D Jotenkin on tosi kiva olla nyt jossain koulun urheilujoukkueessa ku tutustuu paremmin ihmisiin ja pääsee enemmän urheilemaan.

Nyt oon huomannu, että aika menee nopeemmin nyt mitä syksyllä. Jotenkin on niin tottunut nyt elämään täällä ja kaikki on niin tuttua, että ajan menoa ei edes huomaa. Tuntuu, että vastahan oli uusivuosi ja kohta ollaankin helmikuun puolella.

Joululoman viimeisenä päivänä vihdoin tavattiin Aneten kanssa. Ollaan molemmat samassa vaihto-oppilaiden ryhmässä Facebookissa ja sitten siellä huomattiikin, että molemmat asuu Oklahomassa ja asutaan aika lähellä toisiamme. Vietettiin tosi kiva shoppailupäivä ostarilla. :)

Viime viikonloppuna saatiin nauttia +18 lämmöstä ja niimpä pyysinkin hostvanhempiani viemään mut jonnekin ulos kävelemään/vaeltamaan. Oletin, että mentäisiin jonnekkin vuorelle niinkuin viimeksi, mutta mentiikin luontopolulle. En valita, koska oli tosi kiva ulkoilla, mut oli se mun mielestä vähän hassua, että piti ajaa puolitoistatuntia vain siksi, että pääsisi kävelemään metsään. :D

Kotiin palatessa matkan varrella sitten pysähdyttiin jossain intiaani paikassa. Haha.. :D en oikeen tiedä minkä sanoisin sen paikan nimeksi, mutta kuiteski tää Oklahoma oli aikoinaan intiaanien paikka niin täällä on aika paljon museoita ja paikkoja mihin voi mennä vierailemaan ja vähän tutustumaan niiden kulttuuriin.

Maanantaina tapasin kaksi aasialaista tyttöä, toinen kotoisin Etelä-Koreasta ja toinen Kiinasta. Meillä kolmella on siis yhteinen aluevalvoja, joten tavattiin sitten kaikki kerralla. Oli tosi kiva tutustua niihin ja ne oikeesti vaikuttaa ihan huipputyypeiltä ja toivonkin, että tavataan vielä uudestaan! :)

- Rexu

Make your dreams come true

En oo oikeestaan täällä blogin puolella kertonut syytä miksi halusin vaihto-oppilaaksi, mistä idea lähti ja miten se toteutui, joten nyt päätin kirjoittaa siitä.

Olin muistaakseni kuudennella luokalla kun jostain sain tietää koko vaihto-oppilas jutusta. Tietenkin tiesin jo silloin, että haluan Amerikkaan. Silloin katsoessani amerikkalaisia stereotypisiä leffoja tiesin, että kaiken tuon haluan kokea jos vain on mahdollisuus. Kerroin monia kertoja vanhemmilleni tästä suuresta unelmasta ja vaikka en saanut suoraa selkeää vastausta niin nuorena niin jaksoin uskoa siihen, että pääsisin kokemaan tämän. Jotkut vanhat ystävät voivat jopa muistaa kertoneeni monia kertoja kuinka aijon lähteä vaihto-oppilaaksi lukion toisena vuonna ja muistan niin selkeästi kuinka laskin vuosia, että olisin luokion toisella luokalla.

Tasan puolitoistavuotta sitten muistan keskustelleeni vanhempieni kanssa vakavasti tästä asiasta. Aloin kyselemään ystäviltäni sekä selailemaan internetistä sopivaa järjestöä. Sopivan järjestön löydyttyä sain haastatteluajan, jossa en sitoutunut mihinkään. Siellä vain testattiin kielitaito, kysyttiin ihan yleisiä kysymyksiä ja parin viikon päästä sain kirjeen, jossa minut hyväksyttiin vaihto-oppilaaksi. Explorius vaikutti minulle hyvältä järjestöltä ja suurin asia, joka vaikutti valintaani oli heidän järjestämät Softlanding camp  New Yorkissa ja Year end camp Washington DC:ssä.

Hyväksymisen jälkeen alkoi hakupaketin täyttö. Hakupaketin täyttöön kului ikuisuus tai siltä se ainakin tuntui. Minun sekä vanhempieni piti kirjoittaa kirjeet tulevalle isäntäperheelle, tehdä pieni kuva-albumi itsestäni, vastata moniin kymmeniin kysymyksiin, saada suosituksia opettajilta, käydä lääkärissä hakemassa lappuja, pitää huoli, että kaikki rokotukset tulee otettua ja vaikka mitä muuta, lista tuntui loputtomalta. Hakupaketti piti saada mahdollisimman nopeasti valmiiksi ja samaan aikaan minulla oli lukion ensimmäinen vuosi meneillään, sekä SM-kisat tulossa. Kaikki tuntui niin stressaavalta ja muistan silloin miettineeni, että tämä haaste todistaa itselleni kuinka paljon haluan tätä.

Hakupaketin sain lähetettyä muutamien mutkien kautta ja sitten alkoi ehkä tylsin osa koko jutusta,  isäntäperheen odottaminen. Odotin monien kuukausien ajan isäntäperhe tietoja ja välillä mietin, että olinko turhan rehellinen itsestäni, olisinko voinut kirjoittaa jotain toisin ja mitä jos kukaan ei valitsekaan minua. Juhannus tuli eikä isäntäperheestä kuulunut mitään. Pari viikkoa juhannuksen jälkeen, muistan olleeni isovanhempieni luona. Sohvalla tylsistyneenä makoillessani päätin katsoa sähköpostin. Vaikka kuinka kliseiseltä kuulostaakin niin isäntäperhe tiedot tuli juuri silloin kun sitä vähiten odotin. Sitten alkoi kaiken informaation etsiminen Oklahomasta sekä pikku kaupungistani. Myöhemmin lähetin sähköpostia isäntäperheelleni ja niitä läheteltiin aika useasti sekä muutaman kerran skypetettiin.

Odotin innolla tulevaa vuotta enkä oikeestaan jäänyt miettimään mistä jäisin paitsi ollessani poissa vuoden. Tiesin, että tämän unelman haluan toteuttaa ja niin se kesä meni nopeasti ja sitten tajusinkin olevani lentokoneessa kohti unohtumatonta seikkailua.

Tällä hetkellä ollessani puolivälissä vaihtovuottani, en voi oikeestaan ymmärtää kuinka pitkälle olen tullut siitä kuudesluokkalaisesta, joka osasi tästä vuodesta vain unelmoida. Aika on vierähtänyt todella nopeasti ja täällä ollessani olen kokenut niin paljon, saanut aivan ihania ystäviä sekä rakentanut kodin tänne toiselle puolelle maapalloa. Lähtiessä tänne poistuin todella paljon mukavuusalueeltani ja sen myötä olen löytänyt uusia puolia itsestäni, kasvanut ehkä henkisestikin ja no ehkä muuttunut ihmisenäkin. Mutta se on ihan oletettavaa kun aloittaa elämän yksin vieraassa paikassa, kulttuurissa ja pärjätä puhumalla toista kieltä. Samalla opiskella, ottaa vastuuta, tehdä päätöksiä sekä selvitä vaikeuksista.

(Kuvat Weheartit.com)

Vaihto-oppilaan elämä ei ole helppoa, mutta ei vaikeatakaan. Kaikki lähtee oikeestaan omasta itsestään. Miten asiat hoitaa, mitä päätöksiä tekee ja osaako ottaa kaiken irti pelkästä vuodesta. Tiedän, että kaikilla ei ole mahdollisuutta lähteä toteuttamaan unelmiaan ja en voisi olla enempää kiitollinen perheelleni, joka on mahdollistanut tämän kaiken. <3

-Rexu

Christmas & New Year

Uusi vuosi ja uudet kujeet!
Tuntuu niin oudolta, että nyt on vuosi 2015. Puolivälissä ollaan tätä ikimuistoista matkaa ja aika tuntuu menevän tosi nopeesti. Tähän mennessä vuosi 2014 on ollut varmasti elämäni parhain. Cheerleadingin sm-kisoista hopeeta ja pronssia, 2 unelmaa toteutui eli pääsin Suomen parhaimpaan cheerleading joukkueeseen (Elite<3) sekä lähdin näkemään vähän maailmaa tänne Atlantin toiselle puolelle. Vaikka olen saanut kokea niin paljon ihania asioita viimevuoden aikana niin ei se ole ollut pelkillä ruusuilla tanssimista. Siihen on kuulunut myös surua, pieniä pettymyksiä, pienen perheenjäsenen menetys sekä kova ikävä.

No miten me vietettiin uusivuosi täällä. Ei oikeestaan tehty mitään erikoista. Päivä meni normaaleiden askareiden tekemisessä ja illalla lähdettiin mun hostäidin siskon luokse. Siellä oli paljon ihmisiä joita en tuntenut yhtään, joten en osaa sanoa oliko ne sukulaisia vai pelkästään tuttuja. Kuitenkin siellä syötiin ja oltiin jonkun aikaa ja illalla lähdettiin kotiin. Ilta meni yhdessä leffoja katsellessa lämpimän viltin alla. Ilotulituksia täällä ei ollut yhtään, eikä raketteja vissiin edes myydäkään koko osavaltiossa. Se oli vähän harmi, mutta tämmöinen uudenvuoden vietto tällä kertaa. :)

Joulu meni ihan kivasti, vaikka olikin vähän erilainen. Suomessa kun avataan lahjat jouluaattona niin täällä avataan joulupäivän aamulla. Silloin aamulla mun hostvanhempien lapset ja lapsenlapset kokoontuivat kaikki tänne ''mummolaan'' ja avattiin yhdessä lahjat ja sitten myöhemmin syötiin lounasta. Ruoka oli aika samanlaista mitä oli kiitospäivänäkin, mutta eipä se haitannut kun oli niin hyvää! :P
Kiitos kaikille sukulaisille ja ystäville, jotka lähetitte mulle joulukortteja ja paketteja. :)


Meidän jouluvalot :)

Tehtiin joulukarkkeja :P

Tein maustekakun jouluksi ja vaikka näillä onkin täällä maustekakkuja niin sain paljon kehuja tästä! Kiitos äidille<3

Cherry cheese cake :P

Joululomaa vielä muutama päivä jäljellä ja sitten on taas paluu arkeen. :)

- Rexu